Rahapeliuudistuksen sivuvaikutukset herättävät huolta
Suomen rahapelijärjestelmän historiallisen uudistuksen rinnalla kytee kasvava jännite: mitä käy niille sadoille järjestöille, joiden toiminta on vuosikymmeniä rahoitettu Veikkauksen tuotoilla?
Tällä hetkellä SoTe-järjestöissä pelätään jopa kymmenien miljoonien eurojen rahoitusvajetta. Hallitus rauhoittelee, että kukaan ei jää tyhjän päälle, mutta taustalla on paljon avoimia kysymyksiä, ja osa asiantuntijoista näkee riskin paljon suurempana kuin mitä ministeriö on viestintälinjallaan antanut ymmärtää.
“Pelihaittojen ehkäisy ei saa jäädä poliittisen myrskyn jalkoihin”
HIljattain useat isot sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat ilmaisseet vakavan huolensa siitä, että rahapeliuudistus uhkaa heidän rahoitustaan. Kyse ei ole pienehköistä avustuksista, vaan suomalaisen hyvinvointijärjestelmän kannalta merkittävistä toimijoista:
- mielenterveysjärjestöt
- päihde- ja riippuvuusjärjestöt
- nuorisotyön organisaatiot
- sosiaalialan kattojärjestöt
- pelihaittoja ehkäisevät toimijat
Nämä organisaatiot ovat jo vuosia tehneet työtä, joka täydentää julkista sektoria ja jonka rahoitus on kulkenut Veikkauksen kautta. Nyt, kun lisenssijärjestelmä avaa osan markkinoista kilpailulle ja Veikkauksen tuotot pienenevät, järjestöt pelkäävät, että jäljelle jäävä raha ei riitä.
Monet järjestöt ovat arvioineet, että rahoitusvaje voisi nousta vuositasolla 20–50 miljoonaan euroon, mikä olisi tuntuvampi isku kuin yksikään aikaisempi muutos rahapelijärjestelmässä.
Ministeriö rauhoittelee
Sosiaali- ja terveysministeriö on kiistänyt väitteet siitä, että järjestöjä oltaisiin jättämässä oman onnensa nojaan. Ministeriö muistuttaa, että siirtymäaikana rahoitusta ei leikata ja että valmistelussa on uusi, budjettirahoitukseen perustuva malli, jolla järjestöjen toiminta turvataan.
Kritiikin ydin ei kuitenkaan ole siirtymävuosissa vaan siinä, millaiseksi järjestöjen rahoitus muodostuu vuodesta 2027 eteenpäin. Kun Veikkauksen voittovaroja ei enää ohjata suoraan järjestöille, varat tulevat valtion budjetista. Tämä tarkoittaa, että rahoitus ei ole enää korvamerkittyä, vaan kilpailee kaikkien muiden menojen kanssa.
Useat asiantuntijat ovat huomauttaneet, että tämä muuttaa rahoitusmallin logiikkaa perustavanlaatuisesti: aiemmin rahoitus oli ”automaattista” pelituottojen seurauksena, mutta tulevaisuudessa se on vuosittaisen poliittisen päätöksenteon varassa.
Taustalla valtava rahapelijärjestelmän remontti
Keskustelun ytimessä on valtava remontti, jonka hallitus vie läpi: Veikkauksen digitaalinen monopoli puretaan ja online-kasinot sekä vedonlyönti avataan kilpailulle vuodesta 2027 alkaen.
Rahapelimarkkinan avautuminen on taloudellisesti merkittävä muutos: ulkomaille vuotavan rahavirran arvioidaan olevan miljardi euroa vuodessa, josta vain murto-osa päätyy pelihaittojen ehkäisyyn. Lisenssimalli pyrkii tuomaan osan tästä takaisin valtion kassaan.
Useiden asiantuntijoiden mukaan tässä on uudistuksen paradoksi:
- kilpailtu pelimarkkina lisää tarjontaa ja markkinointia
- lisääntyvä tarjonta tyypillisesti lisää peliongelmia
- samaan aikaan pelihaittoja ehkäisevät järjestöt pelkäävät merkittäviä leikkauksia
Järjestöt korostavat, että juuri lisenssijärjestelmän aikana heidän työnsä olisi tärkeämpää kuin koskaan. ”Jos rahoitus heikkenee, teemme valtavan yhteiskunnallisen virheen”, yksi järjestöjohtaja totesi Iltalehdelle.
Veikkauksen talous heikkenee väistämättä
Veikkaus on arvioinut omissa tiedotteissaan, että tuottojen lasku on väistämätöntä. Kilpailu vie osan pelaajista ulkomaille rekisteröityjen, mutta Suomessa lisenssin omaavien operaattorien palveluihin.
Arviot Veikkauksen tuotosta vuonna 2027 vaihtelevat 300–600 miljoonan euron välillä, mikä on huomattavasti vähemmän kuin 2010-luvun huippuvuosina. Tämä tarkoittaa pienempää pottia valtiolle – ja tiukempaa rahoituspaineessa olevaa poliittista keskustelua.
Hallitus on tienhaarassa
Rahapelireformi on suurin muutos Suomen rahapelijärjestelmässä vuosikymmeniin. Iltalehden uutinen nosti esiin sen puolen, josta on puhuttu liian vähän julkisesti: mitä tapahtuu niille ihmisille ja yhteisöille, joiden hyvinvointipalvelut ovat riippuvaisia pelituotoista?
Ratkaisuja on useita – mutta mikään niistä ei ole kivuton:
- Täysimääräinen budjettirahoitus turvaisi järjestöt, mutta kasvattaisi menoja.
- Osittainen budjettirahoitus jättäisi aukkoja, jotka näkyisivät suoraan palveluissa.
- Uuden rahapeliveron korottaminen voisi kasvattaa tuloja, mutta karkottaa operaattoreita.
Mitä seuraavaksi?
Vuoden 2025 aikana ratkaistaan kolme asiaa, joilla on valtava vaikutus Suomen rahapelijärjestelmään:
- Lopullinen linja järjestörahoituksen mallista – budjettirahoitusta vai jotain uutta?
- Lisenssijärjestelmän tekninen valmistelu – kuinka tiukat vastuullisuusvaatimukset tulevat olemaan?
- Veikkauksen uusi strategia – miten yhtiö aikoo pärjätä avoimessa kilpailussa?
Samalla järjestöt jatkavat painostusta, ettei rahapelituottojen heikkeneminen saa heikentää pelihaittojen ehkäisyä, päihdetyötä ja mielenterveyspalveluja – ironisesti juuri niitä asioita, joita rahapelijärjestelmä on alun perin rahoittanut.
Loppupäätelmä
Lehtien paljastama jännite rahapelireformin ympärillä on vain yksi merkki paljon suuremmasta murroksesta. Suomi on siirtymässä monopolin aikakaudesta kilpailtuun malliin, mutta samalla sen on ratkaistava, miten se suojelee suomalaisia pelaajia ja turvaa kolmannen sektorin toiminnan.
Uudistus ei ole vain tekninen lakipaketti – se on arvovalinta siitä, millaisella tavalla Suomi haluaa säädellä rahapelaamista, tukea hyvinvointia ja ehkäistä riippuvuuksia tulevina vuosikymmeninä.
