Rahapelit Suomi – koko historia tähän päivään
Rahapelit Suomi – nämä sanat herättävät mielikuvan lottoarvoista, peliautomaattien kilinästä ja nykypäivän nettipelaamisesta.
Mutta kuinka moni tietää, että suomalainen rahapelikulttuuri juontaa juurensa 1920‑luvulle? Tässä artikkelissa käydään perusteellisesti läpi, miten suomi rahapelit ovat kehittyneet pajatsoista nettipeleihin, miten lainsäädäntö ja valvonta ovat muovanneet markkinaa ja miksi Suomi on siirtymässä lisenssijärjestelmään.
Syväluotaava katsaus auttaa ymmärtämään, miksi rahapelaaminen on paljon enemmän kuin arpaonnen tavoittelua – se on myös osa yhteiskunnan rahoitusta, kulttuuria ja vastuullisuuskeskustelua!
Alkuun oli pajatsot ja raha‑automaattiyhdistys
1920‑luvulla Helsingin kahviloissa ja satamakaupungeissa ilmestyi outoja kapistuksia: pajatsoja eli kolikkopeliautomaatteja.
Ne olivat tuontitavaraa ja herättivät sekä huvitusta että pahennusta. Jotta holtiton peli‑innostus ei ajautuisi harmaalle alueelle, valtio päätti antaa automaattien järjestämisoikeuden hyväntekeväisyysjärjestöille.
Näin syntyi Raha‑automaattiyhdistys, joka myöhemmin tunnettiin lyhenteellä RAY. Yhdistys sai yksinoikeuden pelikonetoimintaan vuonna 1937 ja aloitti toimintansa 1.4.1938.
Sen ydintehtävä oli kerätä varoja sosiaali‑ ja terveysjärjestöille ja tämä malli säilyi koko 1900‑luvun loppuun. RAY:n automaateista tuli tuttu näky kioskeissa, baareissa ja pelisaleissa ja yhdistys lanseerasi uusia pelejä läpi vuosikymmenien: hedelmäpelit, ruletti, blackjack ja elektroniset kolikkopelit.
1980‑luvulla avattiin Casino Ray, joka 2004 muuttui Grand Casino Helsinkiksi, Suomen ensimmäiseksi täysimittaiseksi kasinoksi.
RAY:n rooli oli kaksijakoinen: se tarjosi viihdettä ja rahoitti tärkeää yhteiskunnallista työtä. Yhdistys muutettiin julkisoikeudelliseksi toimijaksi 1960‑luvulla, mikä lisäsi valtion valvontaa.
Veikkaus, Fintoto ja valtion rahapeliekosysteemi
Pelaaminen ei Suomessa rajoittunut pelkkiin automaattipeleihin. Veikkaus Oy, urheilujärjestöjen vuonna 1940 perustama yhtiö, toi kansalle jännitystä veikkauskupongeilla ja myöhemmin Lotolla, Viking Lotolla ja Eurojackpotilla.
Suomi rahapelit tarkoittivat monelle yhteisiä lauantaihetkiä ja urheilun kannatusta. Veikkausvoittojen tuotot ohjattiin liikunnalle, kulttuurille ja nuorisotyölle. Veikkaus kasvoi suuryritykseksi, jonka 1,6–1,7 miljardin euron liikevaihto oli merkittävä verotulojen lähde.
Hevosurheilun ystäville rahapelaaminen tarkoitti Totoa. Fintoto Oy perustettiin 2001, kun Suomen Hippos ry yhtiöitti totopelitoimintansa.
Fintoto sai myöhemmin hallintaansa kaikki Veikkauksen ravivedonlyöntipelit ja huolehti ravipiirien pelipisteiden modernisoinnista. Näin hevospelit säilyivät kotimaisen monopolijärjestelmän piirissä.
Vuonna 2017 kolme kansallista toimijaa eli Veikkaus, RAY ja Fintoto yhdistyivät. Tavoitteena oli tehostaa toimintaa ja vahvistaa pelijärjestelmän oikeutusta Euroopan unionissa. Uusi Veikkaus Oy jatkoi vanhaa brändiä, mutta taustalla syntyi myös Fennica Gaming (silloinen Veikkaus Solutions), joka myy suomalaisia pelejä ulkomaille.
Liitoksella varmistettiin, että pelituotot kanavoidaan edelleen yhteiskunnalle, ja se koettiin tarpeelliseksi tilanteessa, jossa EU:ssa tarkasteltiin monopolien toimivuutta ja haittojen ehkäisyä.
Paf – Ahvenanmaan oma peliyhtiö
Kun puhutaan oikean rahan rahapeleistä Suomessa, ei voi sivuuttaa Pafia. Ålands Penningautomatförening, tuttavallisemmin Paf, on Ahvenanmaan maakuntahallituksen omistama yhdistys, joka aloitti toimintansa 1967. Paf sai Suomen arpajaislain nojalla luvan järjestää rahapelejä Ahvenanmaalla ja aluksilla.
Paf tunnetaan vastuullisuudestaan: se rajoitti pelitappiot jo ennen kuin se oli trendikästä, kehitti pelivakuutuksen yhdessä vakuutusyhtiö Moderna kanssa ja rahoittaa tutkimusta peliongelmien ehkäisemiseksi.
Yhtiö toimii nykyään suurimmaksi osaksi netissä, ja sen kehittämät eInstant‑ ja slot‑pelit ovat suosittuja niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Paf toimii esimerkkinä siitä, miten pienempi yhtiö voi kilpailla vastuullisuudella ja innovaatioilla.
Arpajaislaki on järjestelmän selkäranka
Suomen rahapelijärjestelmää ohjaa arpajaislaki. Lain perusajatus on yksiselitteinen: rahapelejä saa järjestää vain valtio tai siihen rinnastettava yhdistys, jotta pelihaitat pysyvät hallinnassa ja rikollisuus saadaan kuriin.
Laki on muuttunut useita kertoja 2000‑luvulla, ja viime vuosien reformit heijastavat digitalisaatiota ja EU:n vaatimuksia.
Pakollinen tunnistautuminen ja pelaajansuoja
Yksi suurimmista muutoksista on pakollinen tunnistautuminen. Vuodesta 2021 lähtien pelaajien on tunnistauduttava peliautomaateilla ja Veikkauksen pelisaleissa, ja 1.1.2023 alkaen tunnistautuminen koski kaikkia Veikkauksen pelejä mukaan lukien netti rahapelit suomi ja kivijalkapelit. Raaputusarvat tulivat tunnistautumisen piiriin 2024.
Tunnistautuminen mahdollistaa ikärajavalvonnan, tappiorajojen asettamisen ja pelikiellot. Sen seurauksena pelien myynti on osittain laskenut: raaputusarpamyynti romahti, mutta toisaalta alaikäisten ja riskipelaajien pääsy peleihin on vaikeutunut.
Maksunestot ja mainontarajoitukset
Arpajaislaki uudistettiin myös estämään rahansiirrot laittomille nettikasinoille. Poliisihallitus ylläpitää listaa yrityksistä, jotka markkinoivat pelejä ilman lupaa; maksupalveluntarjoajat estävät siirrot niihin.
Maksunestot eivät ole täydellisiä, sillä monet pelaajat käyttävät nettilompakoita, mutta ne vaikeuttavat sääntelemättömien pelien käyttöä.
Mainonta on sallittua vain, jos se on “maltillista ja välttämätöntä”. Erityisen haitallisten pelien kuten nopeiden slot‑pelien mainonta on kielletty. Laki kieltää kohdistamasta markkinointia alaikäisille ja riskipelaajille.
Sosiaalisen median vaikuttajien omissa kanavissa tapahtuva rahapeliyhteistyö on kielletty, mikä suojaa nuoria houkuttelevilta mainoksilta.
Valvontaviranomaiset
Poliisihallitus toimii keskusvalvojana: se myöntää luvat, ylläpitää mustaa listaa, seuraa markkinointia ja määrää sanktioita. Sosiaali‑ ja terveysalan järjestöjen avustuskeskus STEA huolehtii Veikkauksen tuottojen jaosta.
Budjettimuutos yleiskatteeseen
Tammikuu 2024 merkitsi käännekohtaa rahapelien tuoton käytössä. Aiemmin Veikkauksen tuotot ohjattiin arpajaislain määrittelemiin kohteisiin, joita oli urheilu, taide, kulttuuri, tieteet ja näin tuotoista hyötyvät tahot saattoivat olla varmoja rahoituksestaan.
Budjettimuutoksen myötä rahapelituotot siirtyvät suoraan valtion yleiskatteelliseen budjettiin.
Tämä tarkoittaa, että urheilun ja kulttuurin avustukset päättää vuosittain eduskunta budjettineuvotteluissa. Monille pienille seuroille ja järjestöille muutos on aiheuttanut epävarmuutta – rahoitus riippuu poliittisista prioriteeteista, ei automaattisesta tuotosta.
Uudistus luo samalla painetta kehittää uusia, markkinaehtoisia rahoitusmalleja esimerkiksi sponsorointia.
Miksi lisenssijärjestelmään?
Suomi on toistaiseksi ollut harvinainen poikkeus Euroopassa valtion ylläpitämällään monopolilla. Ruotsi siirtyi lisenssijärjestelmään 2019, Tanska jo 2012. EU‑komission kannalta yksinoikeus voidaan hyväksyä vain, jos se aidosti ehkäisee haittoja.
Sisäministeriön työryhmä arvioi, että Veikkauksen markkinaosuus nettipelaamisesta on pudonnut noin 50 prosenttiin. Suomalaiset pelaavat enenevästi ulkomaisilla sivustoilla, jotka tarjoavat korkeampia palautusprosentteja ja bonuksia.
Veikkauksen tavoitteena on ollut kanavoida pelaamista valvottuun järjestelmään, mutta markkina vuotaa jopa 500 miljoonaa euroa vuodessa ulkomaille.
Hallitusohjelma 2023 linjasi, että Suomen tulee siirtyä lisenssijärjestelmään. Se tarkoittaa, että vedonlyönti, nettipokeri ja nettikasinoiden automaattipelit avataan kilpailulle vuoden 2027 alusta. Veikkaukselle jää yksinoikeus lottoihin, arpoihin ja fyysisiin automaatteihin.
Lisenssiyhtiöt maksavat arpajaisveroa – hallitus esittää verokannaksi 22 prosenttia – ja niiden on noudatettava tiukkoja vastuullisuusvaatimuksia: pelaajien tunnistautuminen, tappiorajat, pelivalvonta, mainontarajoitukset.
Lisenssiyhtiöiden markkinointi muuttuu säädellyksi mutta mahdollistuu laajassa mittakaavassa. Lisenssijärjestelmää valvoo uusi riippumaton lupa‑ ja valvontavirasto.
Vinkki: kannattaa kuunnella Veikkauskratia äänikirjat, tässä kirjassa käydään läpi Veikkauksen asemaa ja Suomen rahapelijärjestelmää läpi kautta aikain.
Sponsorointimarkkinoiden mullistus
Veikkauksen tuottojen poistuminen erillisrahoituksena ja lisenssijärjestelmän tulo mullistavat suomalaisen urheilun ja kulttuurin rahoituksen. Aikaisemmin Veikkaus tuki satoja seuroja ja tapahtumia. Uudessa mallissa rahapeliyhtiöt voivat sponsoroida urheilua, mutta kaupalliselta pohjalta.
Tämä avaa isoille lajeille – jääkiekolle, jalkapallolle – ja kansainvälisesti tunnetuille urheilijoille uusia tulonlähteitä. Esimerkiksi Unibet on jo tehnyt yhteistyötä rallikuljettaja Kalle Rovanperän kanssa.
Toisaalta pienet lajit ja ruohonjuuritason seurat, jotka ovat tottuneet Veikkauksen avustuksiin, voivat jäädä paitsi. Rahoituksen epätasapaino voi syventyä.
Sponsoroinnin verokohtelu on seuroille uusi toimintaympäristö. Yritykset voivat vähentää sponsorointikuluja verotuksessa, jos vastikkeena on näkyvyyttä.
Seurojen on kirjattava sponsoritulot veronalaisiksi, ja jos liikevaihto ylittää arvonlisäveron rajan (20 000 €), ALV:n tilittäminen tulee pakolliseksi. Tämä lisää taloushallinnon vaatimuksia – etenkin pienissä yhdistyksissä – mutta myös mahdollisuuksia ammattimaistua.
Nettipelaaminen: houkutteleeko lisenssijärjestelmä pelaajat kotiin?
Nettirahapelit suomi on ollut hankala yhtälö valvojille. Moni suomalainen pelaa ulkomaisilla sivustoilla, koska niissä palautusprosentit ja bonukset ovat korkeammat kuin Veikkauksella.
Lisenssijärjestelmä pyrkii tuomaan nuo edut valvottuun ympäristöön: kun ulkomaisten yhtiöiden toiminta tulee lailliseksi, pelaajat voivat saada parempia etuja ilman veroseuraamuksia, ja valtio saa osansa verotuloina.
Skeptikot pelkäävät, että sääntely tekee lisenssimarkkinasta liian jäykän, jolloin pelaajat jatkavat sääntelemättömissä kanavissa.
Yksi keskeinen mittari on kanavointiaste, eli kuinka moni pelaaja valitsee lisensoidun toimijan. Ruotsissa ja Tanskassa kanavointiaste on noin 85–90 %, mikä on kansainvälisesti korkea. Suomella on mahdollisuus yltää samaan, jos lisenssiehdot ovat houkuttelevat mutta vastuulliset.
Opit Ruotsista ja Tanskasta
Ruotsi vapautti rahapelimarkkinansa 1.1.2019. Tuloksena pelimainonta lisääntyi voimakkaasti, ja valvoja Spelinspektionen on joutunut jakamaan miljoonasakoilla toimijoille, jotka rikkoivat markkinointisääntöjä. Toisaalta Ruotsi on onnistunut keräämään enemmän verotuloja ja saavuttanut korkean kanavointiasteen.
Tanska avasi markkinat 2012. Se otti käyttöön progressiivisen veron (15 % bruttotuloista, 28 % nettotuloista) ja tiukan valvonnan. Kanavointiaste on pysynyt yli 90 prosentissa, mutta haittojen ehkäisy on edelleen haaste – ongelmapelaajien määrä ei ole vähentynyt.
Norja on toistaiseksi pitänyt kiinni monopolista. Sillä on käytössä samanlaiset tunnistautumisvaatimukset ja maksunestot kuin Suomessa. Norja seuraa kuitenkin tarkasti Ruotsin ja Tanskan kokemuksia, ja keskustelu lisenssijärjestelmästä on vireillä.
Suomella on mahdollisuus oppia naapurimaista: mainontasäännöt on syytä määritellä tarkasti, valvonnalle on turvattava riittävät resurssit ja vastuullisuutta on pidettävä keskiössä.
Johtopäätös: kohti vastuullista ja kilpailtua rahapelijärjestelmää
Rahapelit Suomi ei ole enää synonyymi monopolille. Historia opettaa, että pajatsot, RAY ja Veikkaus syntyivät hyväntekeväisyyden ja yhteisön tarpeiden kautta. Nyt digitalisaatio, EU:n vaatimukset ja ulkomaiset kilpailijat pakottavat Suomen uudistumaan. Lisenssijärjestelmä ei ole hopealuoti – se tuo mukanaan uusia ongelmia, kuten mainonnan hallinnan ja pienten toimijoiden turvan – mutta se voi myös tuoda ratkaisuja: parempaa kanavointia, verotuloja ja valvontaa.
Lopulta rahapelaamisen tulevaisuus Suomessa riippuu siitä, kuinka hyvin saamme tasapainotettua viihteen ja vastuun. Pelaaminen on monelle hauska harrastus, mutta se voi myös riistäytyä käsistä. Siksi voimakas valvonta, pakollinen tunnistautuminen, pelaajalle hyödylliset rajat ja sujuva tuki ovat välttämättömiä. Jos ne toimivat, lisenssimalli voi vahvistaa suomalaista rahapeliosaamista – ja varmistaa, että juhlapäivänäkin peli on reilua ja yhteisö hyötyy.
Usein kysytyt kysymykset
Milloin netti rahapelit suomi avautuu lisenssiyhtiöille?
Vuoden 2027 alusta lisenssijärjestelmä mahdollistaa vedonlyönnin, nettipokerin ja nettikasinoiden slot‑pelien tarjoamisen luvan saaneille yhtiöille. Lotto ja arvat pysyvät Veikkauksen yksinoikeutena.
Saako ulkomaisilla kasinoilla pelata?
Kyllä, suomalainen voi pelata ulkomaisilla kasinoilla. Nykyisin EU/ETA‑alueella toimivat kasinot ovat verovapaita. Lisenssijärjestelmän tultua voimaan vain Suomessa lisensoidut yhtiöt tarjoavat verovapaat voitot; lisenssittömien kasinovoitot voivat muuttua veronalaisiksi.
Mitä pakollinen tunnistautuminen tarkoittaa pelaajalle?
Jokaisen pelaajan on tunnistettava itsensä, esimerkiksi pankkitunnuksilla, ennen kuin hän voi pelata Veikkauksen pelejä. Tämä parantaa ikärajavalvontaa, mahdollistaa tappiorajojen asettamisen ja helpottaa riskipelaamisen tunnistamista. Kun lisenssijärjestelmä käynnistyy, myös lisenssiyhtiöiden on vaadittava tunnistautumista.
Kuinka rahapelien sponsorointi muuttuu?
Veikkauksen tuottojen korvamerkintä poistuu, ja yksityiset rahapeliyhtiöt voivat sponsoroida urheilua. Sponsorointi on kuitenkin markkinointia, joka edellyttää vastavuoroista näkyvyyttä. Pienet seurat voivat joutua etsimään uusia rahoituslähteitä, mutta isot lajit hyötyvät potentiaalisesti merkittävästi.
Miten vastuullinen pelaaminen huomioidaan lisenssijärjestelmässä?
Lisenssiyhtiöiden on noudatettava tiukkoja vastuullisuusvaatimuksia: pelaajien tunnistautuminen, tappiorajat, pelikiellot, mainonnan rajoitukset ja valvontavelvoitteet. Viranomaisten tehtävänä on valvoa, että yhtiöt noudattavat sääntöjä ja että pelihaittoja ehkäistään tehokkaasti.
